Luminen katu,
jalkakäytävää
reippaana astelen,
muutama aste pakkasta,
leuto tuuli.
🙂
Ihana ilma,
aattelen,
ohi
Tanssisali Casamban
taas kerran
astelen,
ikkunoista
sissään
katselen.
🙂
Liukasta,
onneksi
nastakengät
pittää,
eihän tästäkään
lenkistä
tulisi
muuten
mittään.
🙂
Liikuntahalli
edessäin,
muistoja,
peleistä, harkoista
silimissäin,
ei enää kaipuuta,
kuitenkaan.
🙂
Tehtaantielle
kaarran,
kohta
muutama hölkkäaskel,
alamäki,
hilijalleen
kiihdytän,
jee,
sehän mennee
ihan ittestään,
henki vaan huutaa
kohta
hoosiannaa.
🙂
Kaupunginlampi
jää
vasemmalle,
tuotakin kiertelin
aikanaan
joka aamu,
joka ilta,
ei enää,
ollenkaan.
🙂
Kohta tehtaan
junanrata jalkojeni alla,
onneksi juna
mennyt jo aiemmin,
hyvä vauhti päällä,
nautin,
kerrankin.
🙂
Ponttonisilta,
ylitettävänä,
juoksen,
tuntuu hyvälle,
ei askelkaan paina,
vielä.
🙂
Hautausmaa oikealla,
siellä
mummo ja ukki
nukkuvat ikiuntaan,
valon alla,
kynttilöiden loisteessa,
alla valkoisen hangen.
🙂
Rauhoitun,
hengityskin tasaantuu,
pakko kävellä,
kunnes taas
pakko juosta
pikku pätkä,
jaksan sittenkin,
jee.
🙂
Siunauskappeli
ohitettu,
reippaan askelin,
vastaantulijoita
väistelin.
🙂
Joenrantatörmältä
alas katselen,
jäätynyt joki
hiljentynyt
talveen,
niin kuin
luontokin,
minäkin.
🙂
Matka jatkuu
linnanraunoita
kohti
taas
juoksen,
kiihdytän
lopuksi,
loppukiri,
jaksaa jaksaa,
vaikkei
jaksaisikaan,
onneksi nyt
ei tule kukaan
vastaan,
kun pääsen ”maaliin”,
henki huutaa
taas
hoosiannaa.
🙂
Kuitenkin,
hyvä mieli,
jaksoin mitä jaksoin,
jopa juostakin,
ihanaa,
illassa
joulukuun ekan.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂