Niin outo
on tämä
meijän ihmismieli,
joskus täynnä onnea,
joskus täynnä yksinäisyyttä.
***
Onnellisena et
hymyä millään kasvoiltasi
poies saa,
kaikki vaan hymmyilyttää,
naurattaa.
***
Yksinäisenä mietit
syntyjä syviä,
syvissä vesissä kahlaten,
rintaasi puristaen,
hilijaa itkien.
***
Joskus miettii,
sais jo rauhan,
lopettaisi ikävä
syvämestä ikkuisen
kaipuun pauhan.
***
Kyyneleen,
kun poskelta pois
kuivaa silloin,
nukkumaan mennessä
vielä viimeisen kerran
muistaa rakkaimpia
illoin,
niin aamulla ilonkin
peilissä heti nähdä voi,
puhhuu taas ittekseen,
hymmyilessä siinä
taas unelmoi.
***
Unelmia ei kukkaan
ikinä pois viedä voi,
silmät kiinni vaan,
niin siinä unelmoi.
***
Et Rakas usko,
miten rikas oisinkaan
jos kaikki miun unelmat
rahaksi vaihtaa vois,
sillä rahalla matkata
vois kauas pois.
***
Mut tärkeämpää
kuin rahat ja rikkaus
tämä ainutlaatuinen
rakkaus on,
pitkä tie takana,
eessä vielä matka loputon.
***
RAKASTAN SINNUU MARI!
***
