3.2.2017 / Pitkä päivä takana

Perjantaiaamu,

kello viisi,

vilikaisen

ikkunasta ulos,

ei hyvänen aika,

lunta tullee

samalla

tahdilla

kuin

nukkumaanmennessä.

🙂

Tunnin päästä

pittäisi

olla

jo

tuolla tienpäällä

menossa,

ei hyvältä näytä.

🙂

Aamukahvitkin

meinaa

mennä väärään

kurkkuun,

kun

silimät

kurkkaa

ikkunasta

ulos.

🙂

Kohta liukastelen

tuolla

jäisellä

tiellä,

jossa

irtolunta

1o cm

vähintään.

🙂

Pitkä matka

ajella

ensin

Pohjois-Karjalaan

ja

sieltä

sitten

lähellesi.

🙂

 Matkalla

Pohjois-Karjalaan

huomaan,

että

ovat

tainneet

aura-automiehet

nukkua

vaimojensa

kainalossa

myöhään,

kun tiellä vaan

edellä ajaneiden

autonjäljet.

🙂

Vauhti

hidastuu,

pittää

päästä

vielä illaksi

eteläänkin.

🙂

Pohjois-Karjalassa

sitten

päivä sujuu nopsaan,

kohta

lähdettävä

tuonne

isommille teille

ajeleen

kohti etelää.

🙂

Matka sujuu

hyvin,

huomaan

vaan,

että

tuulilasinpesuneste

loppumassa,

kun

kaikenmaailiman

suolaa

kylvävät

olan takaa

etelässä,

että

tiet pyssyisi

sulana.

🙂

Autostakin

sen

näkkee,

ei tuolla

ilikee

takaisin

sunnuntaina

ajella,

kun

on jo nyt

niin

likainen.

🙂

Ilta

pimenee,

lumet

vähenee,

jee,

taijan olla etelässä,

pitkä päivä takana.

🙂

Olen lähelläsi.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

2.2.2017 / On tämä talavee

Pakkasta -8,

vesi jäätyy

tuulilasiin.

🙂

Pyyhkimet

tekevät

pyyteetöntä työtään,

tuulilasin puhallin huuta täysillä,

ei sula, ei.

🙂

Ihmesää,

pakkasta

ja

vettä sattaa,

en ymmärrä.

🙂

Mutta

ehkä parempi näin,

ei tule ennää

kamalasti lissää

lunta,

vaan

vettä ja räntää.

🙂

Muutamaa

tuntia myöhemmin,

vai ei tule lunta?

🙂

Eihän tämä

ole ennää

ees

mahollista?

🙂

Nyt se vesi

tullee

sitten lumena,

koko talaven

lumetko se

sattaa kerralla?

🙂

On tämä talavee…

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

1.2.2017 / Kuu, tähti, Eino ja minä

Helemikuu,

vihdoinkin,

talvi kääntyy

lopuilleen,

no ei ehkä

ihan vielä,

mutta

kuitenkin.

🙂

Tähti, kuu,

Eino Leino ylväänä,

sulana virtaava

joki,

joka

tässä pakkasessa

hyhmässä,

osittain

jäässä.

🙂

Seison

joenvarressa,

kattelen

illassa

tätä

näkyä,

yksinään,

aivan

kuin

Eino Leinokin

selkäni takana

hiljaa,

samassa

asennossa,

aina vaan.

🙂

Hiljaista,

vain

lumi rutisee

jalkojeni

alla,

kun

kävelen

joenvartta.

🙂

Hilijainen hetki,

seison hetken paikallaan,

nautin tästä maisemasta,

Eino kanssa.

🙂

Tumma joki,

kaupungin valot,

kuu ja tähti,

vain Sie Rakas

puutut

tästä maisemasta.

🙂

Niin

joku kaunis ilta

seisotaan

yhdessä

Einon vieressä

ja

muistellaan

tätä

kirjoitusta.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

31.1.2017 / Tällaista lenkkeilyä

Ilta pimenee,

pakkanen

lähenee

-10 astetta.

🙂

Puen vaatteita

ylleni,

että

tarkenisin

ulkoilla,

tunnin verran

taas

joenvarrella.

🙂

Ihana ilta,

kävelen

alamäkeä

kohti

liikuntahallia

päin.

🙂

Liikennevaloissa

kattelen

ympärilleni,

missä muut

ulkoilijat,

kun

näin hieno sää?

🙂

Liikuntahallin

kohdalla

mietin,

30 vuotta

sitten

melkein

asuin tuolla

salilla,

ei enää tee mieli,

se aika on ollut,

mennyt.

🙂

Ihania muistoja,

hyviä ja huonoja,

elettyä elämää,

voittoja, tappioita,

noiden seinien sisällä,

paljon historiaa,

päivääkään en vaihtaisi pois.

🙂

Matka jatkuu,

pitkästä aikaa

juoksuaskelia,

tunnustelen,

miltä tuntuukaan,

kun jalat juoksee,

ei valittamista,

vaikka

polvessa tuntuukin,

nuo vuosien pelit

tuolla

ohimennyssä

liikuntahallissa.

🙂

Junanrata lähestyy,

puomit alhaalla,

valot vilkkuu punaisilla,

kilkatus kuuluu,

olen kuin pikkupoika,

kattelen ympärilleni,

mistä se juna tullee?

🙂

Ei näy junnaa,

enhän minä tähän

oottelemaankaan jää,

uhmaan elämää.

🙂

Kurkin joka puolelle,

taas sama polovi

saa  kyytiä

puomien välistä,

yli raan.

🙂

Äkkiä vaan

ponttoonisiltaa kohti,

taas

juoksuaskelin,

ei jalat nouse paljoo maasta,

mutta

etteenpäin mennään,

joka askeleella.

🙂

Silta ylitetty,

juoksu seis,

hengitys huutaa

hoosiannaa,

pakko kävellä,

nauttia ihanasta illasta,

kun vielä silimät näkkee jottain.

🙂

Hautausmaan

kohdalla

taas

äkkiä juoksuun,

pimeä taival,

jaksaa, jaksaa

joku huutaa

sisälläni,

valoa kohti,

vauhilla,

noppempaa

kuin

kertaakaan tännään.

🙂

Pakko

hilijentää

vauhtia,

kävelyaskeleet

ottavat vallan

jaloista,

akillesjännekin

huutelee jottain,

en kuule,

kun

hengitys

vaan pihisee.

🙂

Hetki kävelyä,

nautiskelua

maisemista,

joentörmästä,

lumesta,

valosta,

pakkasesta.

🙂

Taas

juoksuun,

alamäkkee

mennään,

vauhilla,

näyttää siltä,

kuin

yli 50 mies

juoksisi

sattaa metriä

täysillä,

tosin

matalin askelin,

kuvittele Rakas,

älä naura,

vaikka itse naurankin,

onhan se näky.

🙂

Hetken jaksan,

en ennää kiihyttää,

ennemminkin

nyt

olen kuin maratoonari,

joka saapuu maaliin,

hoippuen, horjuen.

🙂

Nyt riittää,

ei ennää yhtään

juoksuaskelta tänä iltana,

kohta joku kutsuu

ambulanssin

hakemaan

”maratoonarin”

joentörmältä.

🙂

Että tällaista

lenkkeilyä

Rakas

tännään.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

30.1.2017 / Alakuviikossa

Alakuviikko

alussaan,

onneksi

maanantai

jo

takana.

🙂

Se aina

kuitenkin

viikon

väsyttävin

päivä,

ite kullakin,

luulisin.

🙂

Rakas,

mieti,

tammikuukin

lusittu,

ylihuomenna

ollaan

jo

helemikuussa,

jee.

🙂

Lyhyt

kuukausi,

sitten

ollaan

jo

maaliskuussa,

jee jee.

🙂

Näin

se aika

kulluu,

noppeesti,

kohta

jo

kevätkin

ovella

kolkuttaa,

ihanaa.

🙂

Kyllä

mie

outankin

niitä

hetkiä,

kun

luonto

herrää

vihreyteen,

ilimat lämpiää,

mieli virkiää,

kaikki piristää.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

28.-29.1.2017 / Kevvään aatoksia

Aika rientää,

vauhdilla,

kohti

niin

odotettua

kevättä

ja

kessää.

🙂

Niin pittääkin.

🙂

Pitkä viikonloppu,

ihana ulkoiluilima

lauantaina,

sunnuntaina

jo

normisajepäivä,

tietenkin.

🙂

Mutta

päivät pitenee,

joka päivä

useammalla

minnuutilla,

niin pittääkin.

🙂

Lumetkin

jo

saisi

lähtee

täältä

sulamaan

vähitellen,

että

kevät

tulisi

noppeemmin.

🙂

No tullee

se

sieltä

joka tappauksessa,

ainakin on tullut

joka vuosi,

niin

tänäkin vuonna.

🙂

Onhan

se

mahtavaa,

kun

ihan kohta

alakaa

aurinko

lämmittämään

sinitaivaalla

hymmyilessään,

niin mahtavaa.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

27.1.2017 / Kevvään tuntua

Sinitaivas,

ihana aurinko,

valkoinen hanki,

hento tuuli.

🙂

Kevvään tuntua,

tosissaan,

hetki tää,

saa

hyvän mielen

tulemaan.

🙂

Valo,

voimista

rakkauven

jälkeen

suurin,

voimia antaa,

niillä

taas

viikonlopunkin

kantaa.

🙂

Valloo,

hei ja halloo,

tarvitaan,

niin kaikki

jaksetaan.

🙂

Hymmyilen,

kilipaa

tuon

keltaisen pallon,

onnessaan,

kohta kahvijonossa

toisten varpaita

tallon.

🙂

Pieniä hetkiä,

elämän poluilla

tämäkin lie,

polkua etsin,

missä kulkee

tuo

Meijän rakkauventie.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

26.1.2017 / Summuu pukkaa

Summuu pukkaa,

pimmeetä,

ei nää

mihinkään

autonvaloilla.

🙂

Muutama

kymmennen metriä

vaan

etteenpäin,

sitten

on ihan

hallelujaa,

satanen lasissa,

antaa mennä,

kiirus

Outokummusta

kottiin.

🙂

Pakkanen

kirrii

vähän alle nollan,

mistä se tuon

sumun

nyt pukkasi?

🙂

Tie jäässä,

kiiltelee,

renkaat

vaan

urassa

luistelee.

🙂

Jalakaa

poies

kaasulta,

nostelen,

jarruakin

painelen.

🙂

Pitkä matka

takana,

katuvalotkin

jo

eessä

häämöttää,

tunnustan,

väsyttää.

🙂

Kaupan etteen

parkkiin,

nakkeja, bataattia

kassiin,

äkkiä

kottiin.

🙂

Keitot

vielä

illalla

tekaisen,

siinä välissä

saunaan

pinkaisen,

viimeiseksi

pitkäääääääääään

huokaisen,

sanani vielä

nää

raapustelen:

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

25.1.2017 / Vaniljan tuoksuessa

Aika rientää,

keskellä viikkoo

kirjoittelen,

Sinnuu

samalla tässä

aattelen.

🙂

Siivousvehkeet

vielä

lattialla,

muistuttamassa,

että

vielä

tuo

yksi huone

siivoamatta.

🙂

Ei millään

viittisi,

jaksamisesta

ei oo kyse

ollenkaan.

🙂

Hihat heilumaan,

imurikin työntää

vaniljan hajua,

kun

sinne

uuteen pölypussiin

imuroin

ensin vähän

vanilliinisokeria,

fiksua,

eikös vaan Rakas?

🙂

Vaniljantuoksussa

täällä

imuroi

hymmyilevä

rakkaasi,

näkisitpä vaan.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

24.1.2017 / Tammikuun aatoksia

Pakkanen

vieraaksi

saapuu,

sinitaivas,

aurinkokin.

🙂

Keväinen päivä,

on niin valoisaa.

🙂

Ulos

kattelen,

hilijaa samalla huokailen.

🙂

Muutama kuukausi

ennään,

niin pitkällä

kevväässä

jo

mennään.

🙂

Pittäisi jaksaa

vielä

helemi, maaliskin,

sitten

tulisi

vihdoin

huhtikin.

🙂

Kessää kohti

mennään

joka tappauksessa

ja

vauhdilla

mennäänkin,

siitä

onnellinen

oonkin.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

23.1.2017 / Joutaahan tuo

Maanantai-ilta,

eka päivä takana

uuvesta viikosta.

🙂

Aika rientää,

kohta kevätkin

koittaa,

talven selkä taittuu,

lämpö

voittaa.

🙂

Aurinkokin

taas

ilimestyy

sinitaivaalle

hymmyilemmään,

aina

aikaisemmin

aamulla.

🙂

Vielä hetkinen

nautitaan

tästä talvesta,

mahdollisista tuulista,

pakkasista.

🙂

Joutaahan

tuo

talvi

jo

taittuakin

vai mitä

Rakkaani?

🙂

Ihana,

kun

Sie oot olemassa.

🙂

Tuot ainaisen lämmön

syvämeeni.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

22.1.2017 / Vaaramaisemissa

Vaaramaisemat

eessäni,

talvinen

tuuli

tuntuu

poskipäillä,

maila käjessäni,

tämän talven

ensimmäinen kerta

lumigolfissa,

tätä olen odottanutkin,

mutten

niin paljon kuin

Sinnuu

Rakkaani!

🙂

Katselen

yli sajan metrin

päässä

liehuvaa lippua,

tunneko

pallon pitäisi lentää,

hymmyilen,

aattelen Sinnuu.

🙂

Pallo

lentää kaaressa,

muttei

lähellekkään

lipun suuntaan,

vaan

vasemmalle,

tupsahtaa

hankeen,

taas hymmyilen,

mietin,

että

onneksi et

Rakkaani

ollut näkemässä

tätä

hankilyöntiä.

🙂

Kävelen

oletettuun

pallon suuntaan,

ei kuulla punainen pallo

mistään

kohtaa

hangesta,

tulikohan

”lost ball”

taas

kerran,

hymmyilen,

miettien,

että

olisit nyt kanssani

etsimässä

palloa hangessa.

🙂

Löytyyhän

se lopultakin,

kaivan ja kaivan,

asetan pallon

ja

chippaan

kohti lippua,

liian lyhyt,

taas kerran,

onneksi et

ollut näkemässä

tätä

surkeaa chippiä.

hymmyilen.

🙂

Ihana aatella

kaikkea

samalla,

kun

talvituuli

huuhtoo

poskiani

tammikuisessa

sunnuntaissa.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

21.1.2017 / Lauantai-illan tunnelmia

Lauantai-ilta,

puttousta kattelin,

uusille hahmoille

naureskelin.

🙂

Trumppikin

lähetykseen

päätyi,

Salminen

spiikkeihin

jäätyi.

🙂

Ihanan

kirkas talvipäivä

taakse jää,

onhan huomennakin

elämää?

🙂

Sinitaivaasta,

auringosta

nautin,

pakkasestakin.

🙂

Päiväkin

tunnilla

varmaan

pitempi lie,

oothan

sen huomannut

siellä

Etelässä

myös

Sie?

🙂

Kevättä

kohti

vauhilla

mennään,

jokunen kuukausi

kessäänkin

ennään.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

20.1.2017 / Kippee vattanahka…taas kerran

Aamulla

herrään,

vattanahkaan

koskee,

miksikähän?

🙂

Liekköhän

tullut

naurettua

niin

paljon

unissaan

yön aikaan

vai

liekköhän

joku nähnyt

miun vattanahasta

ihania unia.

🙂

Veikkaanpa

vaan

tuota jäläkimmäistä.

🙂

Tiiät Rakas,

mitä tarkoitan.

🙂

Naurattaa,

itteekin,

voin vaan kuvitella

Sinnuu

opettamassa

minnuu.

🙂

Eihän

Sinnuu

ennää ahista,

kun

tiiät,

ettei se ollutkaan

totta?

🙂

Hyvä mieli jäi,

pienestä  hetkestä,

ihanista

nauruista,

kaikesta,

taas kerran.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

19.1.2017 / Iliman kuvvaa

Sivut täynnä,

tässä tullee,

tekstiä,

iliman kuvvaa.

🙂

Torstai-ilta,

aivan älytön tuuli,

vettä tullee vaakatasossa,

jäätikköä

joka puolella.

🙂

Hirvittää,

lähtee ajeleen

aamusta

kohti

Pohojos-Karjalaa.

🙂

Aamulle

pimmeetä,

liukasta,

jäistä,

toivottavasti

ei ennää

tuulista.

🙂

Kurja päivä,

mutta

onneksi

se on jo ohitse.

🙂

Toivottavasti

Siulla

siellä ihana päivä takana.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

18.1.2017 / Noppeeseen tahtiiin

Tuuli

heiluttaa

parvekkeen

laseja,

katselen

ulos

miten

lipputankokin

heiluu.

🙂

Mistä

tuuli

tupsahdit,

talven

pakkasia

katkaisit?

🙂

Ilima lauhtuu,

ennustettaan,

kohta taas

liukkailla

kaatuillaan.

🙂

Voihan talavi,

etkö

voisi olla

vaan,

hetken

paikoillaan?

🙂

Saataisiin

nauttia

pikkupakkasista,

valkoisesta lumesta,

valosta,

narisevasta lumesta

lenkkeillessä.

🙂

Nyt

taas

jalakakäytävät

jäällä,

jossa

vaan

hiekotushiekka

narisee

ja

mieli.

🙂

Onneksi

kuiteskin

mennään

jo

tammikuuta

noppeeseen

tahtiin

ja

päivä pitenee,

jeee!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

17.1.2017 / Vain yksi puute

linnalla

Joentörmällä

seison,

kaupunkiin

päin

katselen,

illassa

tammikuun.

🙂

Joki tummana,

sulana,

virtaa

hilijalleen,

linnakin

hohtaa

valoissaan.

🙂

On hilijaista,

hento

lumisaje

pudottaa

hiutaliaan

maata

päin.

🙂

Seison,

ihailen

tätä

näkyä,

muutama

aste

pakkasta,

ihana talvinen sää.

🙂

Ihmiset

kävelevät

ohitseni,

iltalenkillään,

tutuissa

maisemissaan.

🙂

Tässä

hetkessä

on

vaan

yksi

puute,

Sie puutut

seisomassa

vieressäin.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

16.1.2017 / Näillä mennään

fat-boy

Möhömahana,

arvaapa,

tuntuuko hyvältä?

🙂

Ei Rakas

tunnu

yhtään hyvältä.

🙂

Yksi hyvä

juttu

tässä

on

Rakkaani,

nyt

mie tiiän,

onko

selekä vai maha

kippeenä.

🙂

Mutta

jospa

se

tuo

masukin

taas

häviää,

kun

kesä tullee,

muutenhan

sitä

ei kohta

voi

lyyä ees palloo,

kun

maila

kopsahtaa

massuun.

🙂

Eihän sitä

kohta

nää

ees,

missä

se

pallo

on tuossa

eessä,

kun

yrittää

lyyä.

🙂

Vanahalta

tuntumalta

pittää

vaan

lätkästä

ja

toivoo

parasta.

🙂

Näillä

Rakas

mennään

tähän viikkoon.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

15.1.2017 / Yksinäiset

yksinaan

Yksinään,

kylymissään,

keskellä jokkee,

iliman tukkee,

sorsa

virrassa,

uimassa.

🙂

Sillalta

kattelen,

melkein palelen,

kun

sorsaa

aattelen.

🙂

Missä muut,

ei näy

kettään,

kattelen

jokkeen,

läheiseen

mettään.

🙂

Kestätkö

talven

yli,

missä

perheesi,

lämmin

syli?

🙂

Onneksi

pieni

on

pakkanen

nyt,

muuten

talavi

olisi

sinut

jo

selättänyt.

🙂

Yksinään

sillalla

seison

miekin,

ihmetteletkö

joessa

siellä

alhaalla

sitä

siekin?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

14.1.2017 / Tammikuun taikaa

talvitammi

Lauantaipäivä,

pikku pakkanen,

talvisää

juuri

sellainen,

kuin

sen pitääkin

olla.

🙂

Pieni lumisaje,

tuuleton sää,

kiireettömät

ihmiset lenkillä,

vapaapäivä.

🙂

Kävelen,

maisemia

katselen,

talvituulta

maistelen.

🙂

Jokikin

sulanut,

jokohan

sen

mielestä

talvikin

taittunut?

🙂

Tammikuun

puolivälissä

mennään,

muutama

kuukausi

kevääseen

ennään.

🙂

Hymyilen,

kävelen,

ihanassa säässä

tosiaan

lenkkeilen.

🙂

Olisitpa kanssani!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂