15.8.2017 / Lähelläsi

Aikainen aamu,

taas kerran,

matkalla Pohjois-Karjalaan.

🙂

Ajelen

aamukosteisella tiellä,

ei kettään muuta

tähän aikaan liikenteessä.

🙂

Ajatukset karkaavat

aivan muuhun kuin

autolla ajeluun.

🙂

Matkaan

ajatuksissain

sinne viereesi,

nukut vielä,

aivan kuin enkeli.

🙂

Tuleen aivan lähellesi,

kylykeesi kiinni,

rutistan itteni

Sinnuu vasten,

olen siinä lähelläsi.

🙂

Tunnen miten

hengität rauhallisesti,

nukut ihanasti,

varmaan näet

hyvvää untakin,

Meistäkö?

🙂

Ohos,

olen jo täällä asti,

vaikka

äsken olin siellä

selkäsi takana,

lähelläsi.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

14.8.2017 / Tunnetko?

Tunnetko,

miten joku täällä

kaukana ikävöi Sinnuu?

🙂

Tunnetko,

miten joku täällä

kaukana outtaa Sinnuu?

🙂

Tunnetko,

miten joku täällä

kaukana miettii Sinnuu?

🙂

Rakas,

tunnetko?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

13.8.2017 / Kohti Parriisia

Kesäsunnuntai,

kisasunnuntai,

ilimassa

odotusta,

perhosia vattassa,

tännään peli sujjuu,

ihan sellainen tunne,

taas kerran.

🙂

Pääsystä

Suomen finaaliin

taistellaan,

parikilpailu,

nyt pittää onnistua

molempien nappiin,

niin

kevväällä päästään

finnaaliin.

🙂

Vettä sattaa,

tihhuuttaa,

miljoonakertaa

katsottu sadetutkia

miten satteet kulukee

Pohjois-Karjalan yli,

kun

kissaillaan Nurmeksessa.

🙂

Ei näytä hyvältä

matkalla Nurmekseen,

vettää tullee,

pilivetkin mennee

taivaalla

tuhatta ja sattaa,

harmaina, tummina,

ei näy sinitaivasta.

🙂

Kisa alkaa,

satteenvarjon alla

pittää kulukea

väylää pitkin,

ei tuo kamala tuulikaan

hyvvää tee paljaille säärille,

kun shortsit aamulla

jalakaan laitoin.

🙂

On siinä säärikarvat

ihimeissään,

tässä tuulessa,

kun

yhtäkkiä

tuuleekin vaakatasossa

ja

joka paikka

ihan märkänä.

🙂

Voi perskuta ralleen,

ei tännään

tällaisia satteita pitänyt

tulla.

🙂

Onneksi

jo tuolla

Pielisen toisella puolella

näkkyy sinitaivastakin,

aurinkoakin.

🙂

Jospa se tästä

tämäkin päivä kirkastuisi

ja

peli kulkisi,

toivotaan.

🙂

Ensimmäiset väylät,

taistelua,

periksi ei anneta,

oikeastaan tämä sujjuu

tosi hyvin,

yksi eagelikin,

ensimmäinen tälle kesälle,

jippii,

hymy irtoo kasvoille,

pitkästä aikaa.

🙂

Lopulta ennää

pari viimeistä väylää,

ennää ei saa repsahtaa,

ollaan kisan kärjessä,

jos

saajaan kaksi viimeistä väylää

pelattua paariin,

ei baariin sentään.

🙂

Hyvin mennee

tuuli painaa viimeisiä

lyöntejä,

meinaa viijä mennessään,,

onneksi antaa loppumetreillä periksi,

sieltähän ne paarit tuli,

ei meille,

vaan palloille.

🙂

Hyvä mieli,

lakkaatit ja palkinnot

jaetaan,

viimeiseen asti pittää outella,

että

voittajat palkitaan,

niinhän siinä kävi,

että

Parriisin matkan karsintaan

selevittiin,

tiesin sen jo aamulla.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

12.8.2017 / Jokkainen meistä tietää

Kaikki

meistä tietää,

miltä tuntuukaan

rakastava syvän

rinnassa,

silloinkin

kun

ikävästä on tunteet

pinnassa.

🙂

Silloinkin,

kun

tekisi mieli

huutaa

kovvaan

ääneen

rakkaimpansa

nimeä,

niin lujjaa,

että

se kuuluisi

toiselle puolelle

Suomee.

🙂

Jokkainen

meistä tietää,

miltä tuntuu,

kun

syvämen lyönnit

hiljenee,

ei jaksa ennää

taistella

koko aikaa

sitä ikävää vastaan,

mikä

aamusta jo ilkkuu,

kun

silimänsä

uuteen aamuun

aukaisee.

🙂

Sitä vaan

antaa periksi,

itkee sissäänpäin,

iliman ulkoisia kyyneleitä,

ikävän kyyneleet

valluu

sisälle syvämeen.

🙂

Varmaan meistä jokainen

tietää tunteen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

11.8.2017 / Vielä tovin

Taas yksi

työviikko takana,

ei hiiskahdustakaan

Siusta,

Siulla varmaan syysi.

🙂

Sitten kun

nämä sivut hiljenee,

ei miusta ole enää

mittää jäljellä,

pelkkä muisto vaan.

🙂

Siitä tiiät sen,

on ikävä, kapuu vienyt

viimeisetkin voimat

aikanaan vahvan syvämen.

🙂

Vielä

jaksan tovin

näillä voimillani

kirjoittaa,

hetkiä elämän

tänne sivuillesi

ikuistaa.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

10.8.2017 / Kaukaiset haaveet

Suukkoja,

Siulle antaisin,

sylissäni Sinnuu

kantaisin,

illassa torstain

rakastasin.

🙂

Nyt vaan

unelmoin,

haaveilen,

kanssasi

unelmissain

suutelen,

hallailen.

🙂

Kaukaisia

haaveita vaan,

mutta silti,

ne saa

miut jaksamaan.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

9.8.2017 / Pienet asiat

Pienet asiat,

syvämessä,

jokaisessa päivässä,

elämässä,

huomataanko

Me niitä

kaiken kiireen

keskellä,

ei niin.

🙂

Pieni

valonpilke

pimeässä

luo uskoa

siihen,

että

huomisessa

aurinko valaisee

päivän,

mielen,

syvämen.

🙂

Pieni hymy

vastaantulevan huulilla

kertoo sen,

että

hymy aina hymyn saa,

vaikka

pienenkin.

🙂

Pieni kiitos,

pieni ole hyvä,

pieni hipaisu,

pieni suudelma,

niin,

pienistä koostuu

jotain suurta,

odottamatonta,

ainutlaatuista,

uskomatonta.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

8.8.2017 / Kerro Rakas!

Väsynyt sisältä,

syvämestä,

mistä voimia

ammentaisin,

mistä hymyä huulilleni

taas saisin?

🙂

Et sitä päälle

päin nää,

ikävä kun nakertaa,

se syväntä nipistää.

🙂

Hymy ennen korvissa,

nyt

jossain syvällä,

piilossa.

🙂

Silimätkin

ennen pitkää

näin

väsähtää,

ei jaksa,

pinnistää.

🙂

Kuka miut

nostaa taas

jaloilleen,

kerro Rakas Sie

niin sen teen?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

7.8.2017 / Sie tiiät sen

Muutamalla sanalla,

jopa yhdelläkin,

uskomaton voima,

elämässä,

rakkauvessa.

🙂

Sie tiiät sen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

6.8.2017 / Sitä tiiä en, niin ajattelen

Menetänkö,

otteen,

tähän päivään,

huomiseen,

sitä

tiiä en,

niin ajattelen.

🙂

Mistä

kiinni tarraisin,

miten vastaan

harraisin,

sitä

tiiä en,

niin ajattelen.

🙂

Minne hymyn

huuliltani

kadotin,

miten syvämeni

rakastavan

kylmetin,

sitä

tiiä en,

niin ajattelen.

🙂

Tulisitko vastaan

polullani elämän,

veisit pois

ajatuksen tämän?

🙂

Sitä tiiä en,

niin ajattelen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

5.8.2017 / Kukapa hullu

Herräilen,

kisapäivä,

vettä tullee kuin

Esterin *piip*.

🙂

Niin tietenkin,

tuonne pittää

muutaman tunnin

päästä

kammeta ittensä.

🙂

Jalat märkänä

saa

kävellä koko päivän,

varjon alla,

kunnes pittää

mennä pätkäisemmään,

kyllä siinä mielikuvitusta

vaajitaan,

uskotko?

🙂

Kukapa hullu

se nyt lähtisi

melkein viideksi tunniksi

itteään kiusaamaan

satteeseen,

kaikki paikat ihan märkänä,

ihan vaan pellaamisesta.

🙂

Hellittäisi

nyt ees hetkeksi

tuo saje,

kyllä minä nyt

tässä tilanteessa

antaisin mitä vaan,

että näkisin auringonpaisteen

sinitaivaalta,

mutta

näinhän se mennee,

että

edellisenä iltana

shortsit+t-paita

päällä pellailtiin

vielä ilta yhdeksän aikaan

ja

nyt pitkät kalsarit

elokuussa

lämmittämässä

ihan likimärkiä

jalkoja,

on tämäkin hullun hommaa,

mutta

enhän mie muuten

olisikaan mie.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

4.8.2017 / Jäykin sormin

Eloperjantai,

työviikko takana,

väsyttäisi,

mutten anna sen

voittaa minnuu.

🙂

Jaksaa, jaksaa

mieli sannoo,

vaikka

jalat ja käjet

tullee

hiukan perässä

ajatusta.

🙂

Varmaan ihan

normaalia

tässä iässä,

aivot käskee,

eikä vähhään aikaan

tapahdu mittään.

🙂

Rakas,

tiiät sitten,

kun

Oot samassa iässä.

🙂

Vanahuus

ei tuu yksinään

sanotaan,

no ei näy tulevan,

kun

sormetkin jäykistyy

kun

tässä kirjoittellee,

tässä vaan toisin päin,

että

ajatus tullee perässä,

vaikka

sormet jäykistyy.

🙂

Mutta silti

joka päivä

nämäkin sormet

kirjoittellee Siulle

rakkauvesta.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

3.8.2017 / Ajatuksia elämästä

Elämä,

on se vaan

ihimeellinen asia,

hetkiä unohtumattomia,

hetkiä, joita ei halua muistaa,

aitoja iloja,

murheellisisia suruja,

onnen taikaa,

asioita, joita

ei jaksa ennää haikaa.

🙂

Kuinkahan monta

kertaa sitä on tehnyt

elämänsä aikana tiettyjä asioita,

niitä on niin paljon,

ettei voi edes kuvitella määriä,

saati sitten asioita,

mitkä ovat jääneet

yhteen kertaan,

oppi mennyt kerralla perille.

🙂

Rakas,

mitäs Sinun elämääsi kuuluu?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

2.8.2017 / To be honest with You

On hetkiä,

jolloin

karmea ikävä

vaan

vie voimat,

ajatukset,

elämänilon,

hymyn huulilta,

ilon syvämestä.

🙂

Varmaan

näitäkin

hetkiä tarvitaan

jokainen

elämässään,

mutta

ei niitä ihan aina

viittisi

päiväänsä sisällyttää.

🙂

Ennemmin

hymmyilisin

kilipaa

kesäauringon kanssa,

syvämeni antaisi

valloo enemmän päivään,

kun

tuo kesäaurinko,

viheltisin iloisesti

niin lujjaa,

että linnutkin

katselisi ihmeissään.

🙂

Piristä minnuu Rakas!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

1.8.2017 / Enkeli syvämen

Mitä ikinä teet,

minne ikinä meet,

tiiät sen,

Olet enkelini miun syvämen.

🙂

Sinnuu

nytkin tässä

aattelen,

ikävänkyyneleen

poskeltain

samalla

pyyhkäisen.

🙂

Syvänkin

ikävästä huutelee,

huuleni haaveissain

huuliasi suutelee.

🙂

Mitä rakkaus on

tiiätkö sen,

nyt, aina ja ikkuisesti,

kertoo sen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

31.7.2017 / Väsynyt miäs

Viikonloppu verottaa

väsynyttä miästä,

ei sitä ennää

mikkään nuori ole,

vaikka

mieli muuta sanoisikin.

🙂

Buranaa

mennyt kisojen

lomassa

enemmän kuin arvaatkaan,

mutta

taisi se olla loppujen lopuksi

sen arvoista,

vai oliko?

🙂

Mitäkähän

Siulle

kuuluu?

🙂

Mie vaan

täällä

valitan

vanhemmuuttani

tietämättä

miten Siulle mennee?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

30.7.2017 / Vika päivän tunnelmia, häneksi män

Viimeinen kisapäivä

eessä,

jännittää,

riittääkö voimat

vielä taistella

kolmas päivä peräkkäin,

kisan voitosta.

🙂

Ensimmäinen väylä,

kentän vaikein väylä,

niinhän siinä kävi,

että palloni etittiin

metän siimeksestä

kunnolla

ja

löytyihän se,

mutta

eipä lähtenyt

kisa käyntiin

aivan sillä lailla,

mistä haaveilin

ajellessani kentälle.

🙂

Eka väylällä

jo

pelattu johtoasema

nollille,

toisen väylän

jälkeen

jo jääty jälkeen,

oon minä huono,

oikeesti!

🙂

Olisin tarvinnut

Siun caddieksi,

puristamaan minnuu

käestä silloin,

kun sitä olisin tarvinnut.

🙂

Enhän ole pelannut

koko kesänä näin huonosti,

en tosiaankaan,

mikkään ei onnistu,

molemmat banaanitkin

ja

muut evväät syöty

ennen ensimmäistä taukoa.

🙂

Miten tämä

on niin vaikeeta,

oikeesti,

ossaanhan minä lyödä,

tännään en.

🙂

Niinhän se on,

että

eihän tuhertajan

tarviikkaan voittaa kissaa,

saati koiraa…

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

29.7.2017 / Toka päivän tunnelmia

Kotikenttäetu,

sehän se olisi,

mietin,

kun aamupuuroa

nautin,

kahvikuppi täynnä

juuri keitettyä kahvia

ja

ulos kattelen,

vettä tihuuttaa,

piru vieköön,

tuonneko pitäisi

lähtee

iltapäiväksi käveleen?

🙂

Onneksi saje

hellittää juuri kun,

alkaa kisavuoroni,

aurinkokin pilkistää

piliven takkaa,

yläfemman hymyineen

mulle korkeelta nakkaa,

pellahan poika hyvin

kuulen kuiskauksen.

🙂

Eipä poika pellaa hyvin,

pittää heti tunnustaa,

kun

takkuaa alusta alkaen

ja

kotikentällä vielä.

🙂

Mikä tässä oikein jännittää,

tutut maisemat,

mukavat pelikaverit,

huuli lentää

vaikka

kaikki tuherrettaan

vuoron perrään.

🙂

Loppujen lopuksi

hyvinhän se meni,

vaikka välillä

näytti tosi pahalle,

mutta

kaipa sitä sitten

jottain on oppinut,

kun

joka päivä

näihin maisemiin

luunsa raahaa,

vaikka

kuinka kolottaa.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

28.7.2017 / Eka päivän tunnelmia

Aamupäivä töissä,

perhoset vattassa,

vaikka

masu täynnä

ruokaa,

että jaksaa

pitkälle iltaan,

pellailla,

horisonttiin,

auringonsiltaan.

🙂

Katinkulta

kommeuvessaan

edessäin,

kisajännityksen

näkkee pellajien

naamalta,

niin miunkin.

🙂

En meinaa

pysyä pöksyissäni,

tätä oon outtanut

koko pitkän talven,

että

nyt näytetään,

mitä osataan

tai

sitten ei.

🙂

Kivat

pelikaverit,

tiiän sen

jo

ensimmäisen

pelatun väylän jälkeen,

vaikken

tunne

ennalta kettään

heistä.

🙂

Juttu luistaa,

huumoria ilimassa,

vaikka

tiiän sen,

että kaikkia

jännittää

ihan yhtä paljon

kuin minnuukin.

🙂

Iltaan mahtuu

monenlaista

lyöntiä,

hyviä, huonoja

ja

erittäin huonoja.

🙂

Putitkin

ei millään

löydä reikään

vaikka

siinähän

se on ihan eessä,

kiepasee.

🙂

Nuasjärvi

kaikessa kommeuvessaan

griinin takana,

tietenkin

omistaa nyt miun

yhden pallon,

kun sinne sen imaisi,

pitäköön ketale senkin,

kun

muutenkin tämä väylä

meni ihan häneksi.

🙂

Viimeistä väylää

viijään,

klubirakennus

griinin takana,

jännittää,

etten lyö

pallon kylykeen,

saisi terassilla

oluitaan nauttivat

valkoisen pomppivan pallon

seurakseen.

🙂

Kyllä se pallo

lopulta viimeisen

väylän kuppiin upposi,

pitkä viisituntinen takana,

tuntuu jaloissa,

vanahoissa lonkissa,

syvämessä vain ikävä Sinnuu.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

27.7.2017 / Onkohan Hän?

Pientä illoo,

päivään tähän,

elämähän,

auringonsätteetä

kirkkasta tuosta,

ei tartte nyt

kiirehtiä, juosta.

🙂

Sinitaivas

auringolle kirkkaalle

taustan antaa,

sillä

tämän päivän

jaksaa kantaa.

🙂

Paista aurinko

Rakkaalleni myös,

onkohan Hän

lomalla

vai

jo työs?

🙂

RAKASTAN SINNUU MARi!

🙂