27.8.2017 / Kuivuneet kyyneleet kerräilen

Sunnuntaiaamu,

harmaata,

hilijaista,

uuteen aamuun herräilen,

kuivuneet kyyneleet

tyynyltäin kerräilen.

🙂

Ikävistäni

uneen itteni itkin,

kaipuun iltarukouksessain

taas kerran

Taivaan Isälle

kerroin.

🙂

Moniko

joka ilta

tässä maailimassa

näin tekkee,

en varmaan ainut ole,

mutta

joskus siltä tuntuu?

🙂

Ei jaksa iltaisin

iloita päivästä,

kun

ikävä kaatuu

päälle jo heti aamusta,

raskain askelein

sen kanssa

päiväni kuljen,

kunnes illalla

taas silimäni suljen.

🙂

Milloin se hellittää,

sitä

tiiä en,

voimani loppuu

ennen sitä,

tunnen sen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Speak Your Mind