3.3.2017 / Lähtökuopassa

Suomen pojat

hiihtää,

pronssi kiiltää

silimissä,

tunnustan,

nokka vuotaa,

kohta silimätkin.

🙂

Heikkinen

kaatuu,

viimeisessä mutkassa,

nyt ei enää

vuoda kuin nokka.

🙂

Lihaksia särkee,

Heikkisellä ja miulla,

tosin

mie vaan makkoilen

sohvalla,

iliman suksia, sauvoja.

🙂

Mistähän

se

nuhakin

taas

ilimestyi,

kevvään korvalle

vuojattamaan

oikean puoleista

sierainta.

🙂

Reijetkin

ramppailee,

ihan kuin

itte olisi

kaatuillut

loppusuoralla,

ehkäpä sitä onkin

tavallaan

loppusuoralla,

mutta onneksi

tuo

maali näyttää

olevan vielä

tosi kaukana,

huomisessa.

🙂

Olenkin vasta

lähtökuopassa

matkalla

huomiseen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂