21.2.2017 / Runnoilua

Pitkä päivä,

kiirustakin,

viimaa,

pakkastakin.

🙂

Kottiin ajelen,

kauppaan kiiruhdan,

kaurahiutalehyllylle

käteni

ojennan.

🙂

Voitakin

mukkaan

tarttuu,

viimeistään

nyt

vyötärö

karttuu.

🙂

Hetkeksi

sohvalle

istahdan,

jalkani

ojennan,

silimiäni

leppuutan.

🙂

Tuonne

viimaanko

pittäis

lähtä,

mietin kerran,

toisenkin.

🙂

Ei auta,

ei kulu rasva

maatessa

tässä,

kertyy tuohon

massuun,

elämässä.

🙂

Ei peiliinkään

uskalla

kattoo ennään,

näin sitä taas

lenkille mennään.

🙂

Hop hop

joku olalla

istuu ja huutaa,

ei näy ees taivaalla

tähteä, kuuta.

🙂

Viimakin

naamalle

voimansa näyttää,

hyväkseen

hölkkääjää

tätä

näin se

käyttää.

🙂

Lyhyemmän

lenkin

nyt vaan

teen,

sitten lämpimään

saunaan

aivan varmaan

meen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂