Rakas,
viikko aloitettu,
yksi päivä
vähemmän
ennen kessää,
ennen Meijän päivää,
näin se mennee.
🙂
Kävin
tuolla lenkillä
kokkeileen juoksemista,
mutta eihän siitä
mittään tuu,
kun tuntuu,
että puoli selekää
heiluu,
kun tuo pallukka
ei ole lähtenyt minnekkään,
vaikka viikon oon nyt
syönyt antibiootteja.
🙂
Alakaa jo ottaan
muuhunkin pattiin,
kuin tuohon selässä olevaan.
🙂
Tympäsee,
hatuttaa,
kattelin jo
terveystalon aikoja,
että meen
ihan oikeelle lääkärille,
enkä millekkään
työterveyslääkärille,
joka määrää
joko buranaa
tai antibioottia,
oli sitten maha
tai selekä kippee.
🙂
Eipäs nyt
ollut muuta
kerrottavaa,
kuin tällaista purnaamista
ja
Siullehan mie purnaan,
kun ei ole kettään muutakaan,
kelle purnata.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂