Iltalenkillä,
rannalla tutun joen,
yhteenkuuluvuuden tunnetta,
jälleen kerran koen.
🙂
Tyyni joki,
kera linnan
yläjuoksun täyttää
kevättä selvästi
meille näyttää.
🙂
Sohjoinen metsätaival,
kengät vielä kasteli,
varovasti, kun polkua
kulkija tää iltaan asteli.
🙂
Ponttoonisillalla,
kalastajat nuo
kaloja narraa,
kevät kovasti
virtaavaan jokeenkin
otteensa tarraa.
🙂
Iloiset ilmeet,
kevät tuonut
ihmisten kasvoille on,
ei kukaan enää
ole kasvoton.
🙂
Miehet rannalla
järvelle haikailee,
huomaan sen,
kun horisonttiin katselee.
🙂
Pieniä asioita,
elämän,
tänne taas rustailin,
et arvaa,
miten Sinnuu
lenkilläin kaipailin.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂
