Kattos Rakas,
hellettä pukkasi
heti aamusta,
kun ajelin töihin.
Kuunpimennys
taivaalla,
pakkasta sen verran,
ettei ihan huvikseen
viitti ulkosalla
pitkään viihtyä.
Autokin oli
kuin puusta tehty,
varmaan neliskanttiset
renkaat alla,
kun silleen kolisi,
no Sokotahan se onkin.
Hymyssä suin ajelin
aamulla töihin,
sisimmässään toive,
ettei vaan auto jätä matkalle,
tulisi äkkiä äitiä ikävä
istuskella autossa odottamassa
hinausautoa, kun alkaa lämmöt
vähitellen kadota.
Huomenna takapenkillä
on muovipussissa
ylimääräiset villasukat,
toppahousut, lämpökengät,
rukkaset, toinen pipo ja villapaita.
Rakas,
ihan vaan kaiken varalle,
kun taas seuraavan kerran
ajelen tuolla keskellä ei mittään,
kun matkaan Outokumpuun.
Siellä se vasta tuleekin äitiä ikävä,
jos seurana ei moneen tuntiin
ole kuin mettän elläimet,
ei siellä kukkaan hullu
pakkasella ajele,
muu kuin mie!
Että tällaista
tälle kertaa
täältä päin Suomee.
RAKASTAN SINNUU MARI!
Speak Your Mind