Lumisaje,
iltalenkillä,
mikähän minnuu
oikein nyt vaivaa,
voimat lähti kertalinttuulla,
mitenkähän jaksan ees kotia asti?
🙂
Märkää räntää satelee
vasten kasvoja,
rillitkin jo pisaroita täynnä,
tämäkin vielä.
🙂
Mietin,
kuinka jaksankaan
vielä pitkän matkaa,
oon ihan puhki.
🙂
Tänne jos kuukahan,
niin
ei kukkaan enää tähän
aikaan täällä lenkkeile.
🙂
Syvän hakkaa
kahtasattaa,
ei meinaa tasaantua
hengitys ollenkaan,
mitähän tässä oikein tapahtuu,
eilen ei mittään vaikeuksia
samalla lenkillä,
ja
nyt oon kuin
vanha ukko,
hitain askelin,
raskas hengitys kuuluu
kauas,
outoa.
🙂
Jaksoinhan,
viimeiset voimat
vietiin ukosta
kammetessani itseni
kolmanteen kerrokseen,
ihan viimeisillä
voimanrippeillä,
mitä oli vielä.
🙂
Sohvalle selälleen,
vieläkin henki huutaa
hoosiannaa,
mikähän mulla on?
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂