Lauantai,
heti aamusta jo
ajelen kohti
lapsuuden kotipitäjääni,
äidin luo.
🙂
Kattelen matkalla
näitä tuttuja maisemia,
monta muistoa mahtuu
tähän pieneen matkaankin.
🙂
Hiljainen on kylätie,
toista se oli ennen,
aivan niin kuin kaikessa.
🙂
Ennen oli kolme kauppaa,
nyt enää yksi,
jossa minun lisäksi
vain muutama asiakas.
🙂
Olen hukassa,
kun en löydä ees
tästä pienestä kaupasta,
mitä olen etsimässä
ostoslistan mukaan,
on sitä surkea kaupassa kävijä,
edelleenkin.
🙂
On hiljaista,
lunta sattaa
taivaan täydeltä,
vaakatasossa,
tulee paha keli
ajella takaisin.
🙂
Maistuupa kahvit
hyvälle,
pullan kera
oman äidin kanssa.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂
Speak Your Mind