Pienin askelin,
kohti päivää uutta,
huomista,
tulevaisuutta.
Runojani
näin Siulle
aina rustaan vaan,
kunnes
miut maan lepoon
haudataan.
Ei päivää,
etten ajattelisi
Sinnuu,
ei niin,
uskotko Siekin
ihmeisiin?
Aina jossain,
milloin missäkin,
haaveille vallan annan,
niillä jokaisen päivän
kunnialla kannan.
Kiitos,
että
näin tehdä saan,
huomiseen,
kun
matkataan.
RAKASTAN SINNUU MARI!