Uusi viikko alullaan,
taas kerran
Pohjois-Karjalaan
matkaan,
pimmeyvessä.
Saje viimeisetkin
valot vie,
edessä vaan märkä,
tumma tie.
Hirviä pelekään,
myönnän sen,
tienvieruksia
tarkemmin tännään
tarkkailen.
Kurjaa
tämä pimmeys
myönnetään,
ikävää matkalla
taka-alalle
työnnetään.
Saisinpa
Siulta soiton
iloisen,
näkisin
tienkin toisin,
valoisen.
RAKASTAN SINNUU MARI!
Speak Your Mind