Perjantai-ilta,
pitkä päivä takana,
liki 1000 km autolla,
kun
ensin aamusta aikaisin
Outokumpuun,
sieltä takaisin kottiin
ja
kohti mummulaa.
🙂
Äitini vierellä
muistelee aikoja,
jolloin
pienenä lapsena
vietettiin kesät mummulassa,
samat maisemat kohta
edessäin,
40 vuodessa muuttuneet
aika lailla.
🙂
Katselen noita pihapuita,
mitä silloin aikanaan
olivat pieniä,
nyt aivan valtavia
ja
talon takana,
missä ennen juostiin
piilosta ja kilpaa,
ei enää voi edes kävellä,
kun risukot peittävät
nämä reitit.
🙂
Aika vierii,
huomaan sen,
muistot kuitenkin
kultaa mielen,
hetken pienen lapsen,
nyt
jo
aikuisen.
🙂
Saisinpa joskus
jakaa nämäkin maisemat
muistoineen kanssasi.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂
Speak Your Mind