Susijengin
Fan-zonella
kävelen,
ympärilleni kattelen,
missä Siut kohtaisin,
kasvotusten näkisin.
🙂
Iloisia ilmeitä,
katukorista pellaavia
nuoria,
melkein näin itseni siellä
kirmaamassa pallon perään,
menisinkin,
jos vaan uskaltaisin.
🙂
Tekisi mieli
ottaa pallo kätteen,
pomputtaa,
tuntea taas
pallo kädessä,
hyppyheitto,
sukka heilumassa,
hymy korvissa.
🙂
Joku kaunis päivä
näin sitten yhdessä tehhäänkin
jossain,
missä on katukoriskenttä.
🙂
Pakkohan miun
on kokkeilla,
meen pieneen telttaan,
missä heitellään
pieniä korispalloja
tietyn ajan,
tietty pistemäärä
pitää saaja,
että voisi voittaa
stressipallon,
sitä tarvitsenkin.
🙂
Ekalla kerralla
ei onnistu,
periksi ei anneta,
niinpä,
stressipallo
käjessä kävelen
teltasta ulos,
palloa puristellen,
olisit saanut sen,
jos olisit ollut kanssani.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂