Tutut maisemat
edessäin,
Sie mielessäin.
🙂
Mitähän kuuluukaan
kauas sinne,
ei kuulu
kuiskaukseni
minne?
🙂
Kuulisitpa
ikäväin,
kaipauksen tään,
ottaisit sylliisi
tämän väsyneen
pään.
🙂
Saisinpa
olla
hetken siinä
vaan,
kerrankin
ihan omillaan.
🙂
Ikävä nakertaa
seiniä
kaipaavan syvämen,
et sitä näe miusta,
peitän sen,
itsekseni vaan
hilijaa huokailen.
🙂
En kerro
tässä enempää,
sillä
nyt jo niin väsyttää.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂