Kevätpäivä,
tiistai,
kävelen
taas kerran
tuttua lenkkiä
kohti joenvartta.
Talvella
jalkakäytävälle
levitetty hiekka
narskuu
lenkkareiden alla,
mietin,
miten paljon hiekkaa
oikein onkaan.
Kävelen hilijaa,
kaupunginlampikin
vielä ihan jäässä
lumipeitteen alla,
outoa tähän aikaan.
Tulee muistot mieleen,
miten Wilperin kanssa
kuljettiin
lammenrantareittiä,
monta kertaa.
Katselen lammelle
laskevaa mäkeä,
lumessa sekin vielä,
muistan miten
siitäkin laskettiin
pulukalla
Een kanssa
ja
pyörittiin pitkin rinnettä,
kun tulikin
hyppyri ennen lampea.
Tuossa mäessä
opeteltiin hiihtämään,
nyt vaan latupohja
sulamassa ennen kevättä,
niin niin,
saisi jo sulaakin.
Muistoja,
monenlaisia,
tämän illan
lenkillä.
Mie jo unelmoinkin,
että
miten
Sie ja mie
sitten huomisessa
kävelläänkään
tätä sammaa lenkkiä
yhdessä ensi kertaa.
Olisipa jo se päivä!
RAKASTAN SINNUU MARI!