Sinitaivasta,
vihdoinkin,
sitä juuri nyt,
niin paljon
kaipaankin.
Aurinkoinen
aamu
päivän pelastaa,
tiiän sen,
ihana Sinnuu rakastaa.
Pakkanenkin
saapunut
yön aikaan,
liittyykö
tämäkin kevään
taikaan.
Räystäiden
tippuva vesi
kevvään merkki on,
kohta pihakin tuo,
sula, lumeton.
Ihana aatella
tulevia kevväitä,
kun yhdessä
syödään jossain
retkellä
kevvään evväitä.
Aatokset
jo
noihin hetkiin
karkaa,
voi minnuu parkaa.
RAKASTAN SINNUU MARI!