Elämänpolku,
joskus
kapeakin
niin,
ei
armoakaan
aina
anna,
astut sivuun,
ei silloin enää
jalkasi
kanna.
🙂
Jokaiselle
annetaan
polku omansa,
määrämittainen,
polku elämän tuo,
ainutlaatuinen.
🙂
Toiset
polulta
sivuunkin
poikkeaa,
ilman,
että sitä,
oikeasti
haluaa.
🙂
Voi kun
voisin
jo
oman polkuni
kanssasi askeltaa,
nauttia elämästä,
Sinnuu lähelläsi rakastaa.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂