Kello
5.30,
puhelin herättää,
ei millään
jaksaisi nousta.
🙂
Mutta
luppaus
on
pijettävä.
🙂
Lupasin
Maratoonarille
lähtee
kaveriksi
pellaan
aamusta klo 7.
🙂
Puhelin pirahtaa,
no maratoonarihan
siellä jo kyselee
oonko jo tulossa.
🙂
Ei ole vielä
kerinnyt kahvia
keittää,
saatikaan
”vettä heittää”.
🙂
Puurot
äkkiä tekkoon,
kahvit tulelle,
evväät mukkaan,
eiku menoksi.
🙂
Aurinko paistaa,
linnut laulaa,
maa vielä
ihan kosteena,
kengät jo suoraan
märkänä.
🙂
Mestari
jo
pelannut
edellisestä
aamusta
klo 03.00
alkaen,
samoilla
silimillä,
aksel vähän
harhailee,
miehän oon
ihan voimissain.
🙂
Seittemän
tuntia
myöhemmin,
jalakoja särkee,
miunkin katse
harhailee,
onkohan sitä
ihan hullu,
on on,
tunnustan.
🙂
Nyt
äkkiä
kottiin,
sauna päälle,
buranaa,
että
tuo kamala särky
lakkaisi.
🙂
Hullun hommaa,
tosiaan,
mutta
iliman sitä
elämä
olisi
aika
tylsää,
eikös vaan?
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂
