Taas
lensin takaisin,
pohojoseen,
yksinäin.
🙂
Pitkä matka
ilimojen
halki
liidellä,
ajatuksin
yksinäisin
lennellä.
🙂
Mietin,
milloin
kanssani lennät,
milloin vierelläin
sanoja rakkauven
lausut,
hilijaa,
vain siivet
rakastavat suhisee
raikkaassa
kevätillassa?
🙂
Milloin
kanssani
välillä
leppäämään
laskeuvut,
hetkeksi vaan,
kunnes taas
matkaa elämän
jatketaan?
🙂
Lennänkö
yksin
lopun elämän,
vai
saavutko kuulemaan
siipieni suhinan?
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂