Hiljaisuus
täyttää
huoneen,
kuulen,
miten
kynttilänliekki
lepattaa
illassa torstain.
🙂
Huokailen,
huokaukseni
kiinnittyvät
seiniin,
katsoen minua
sieltä
kysyen jotain,
mistä kiinni
en saa.
🙂
Ulkona
vesisaje piiskaa
jäätynyttä asfalttia,
jossa siellä täällä
jäätä, hiekkaa.
🙂
Harmittaa,
kun
ei pääse ees
käveleen
tuonne joenrannoille,
kun joka paikka
ihan jäätiköllä.
🙂
Koitan vastata
noille
huokauksille,
en tiiä,
ymmärtävätkö
he sitä,
miltä tuntuu
kamala ikävä
pimeässä
sateisessa illassa,
ymmärrätkö sinä?
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂