Puuskutan,
lailla vanhan
veturin.
Vesisaje
huuhtoo kasvojain,
poskiltain
pisarat pyyhkäisen,
hilijaa nyyhkäisen.
Joka paikka
veestä täyttyy,
kavutkin
lainehtii.
Niin liukasta
kaikkialla,
hilijaa,
varovasti
kaikki kavulla
kulkevat,
mielellään
tällaiselta säältä
silimänsä sulkevat.
Aurinkoiset päivät
viikon
nyt ovat
muistoja vaan,
säät tällaiset
saa mielenkin
huolestumaan.
Onneksi
kuitenkin
kessää kohti
vauhilla mennään,
niin Rakas
pari kuukautta
siihenkin ennään.
Sitten sajekin
tällainen
pelkästään
hiukan kastelee,
ei palella,
shortseissa,
kun
satteessa
kuljeskelee.
Ihanat kesäpäivät
hymyn huulille
nytkin saa,
vaikka muuten
tällainen satteinen,
harmaa sää
masentaa.
Hymmyillään Rakas
yhessä tässä,
onhan Meillä
kaikkea kivvaa
tievossa,
outtamassa
elämässä.
RAKASTAN SINNUU MARI!