Rakas,
huh huh,
aamulla jo
ennen viittä
kahvit keittelin,
viideksi tien päälle
sitten kiirehdin.
Aamuhämärässä
Pohjois-Karjalaan
ajelin,
lätäköitä
tiellä väistelin.
Lunta
tien poskilla
vielä riittää,
pitkä aika siihen,
kun maanviljelijät
nyt vielä lumisia
peltojaan niittää.
Pöllöönkin
melkein
matkalla törmäsin,
onneksi ajoissa
sen edessäni huomasin.
Nyt kotona
sohvalla
onneksi jo
retkotan,
samalla kun
Siulle päivästäin
kirjoitan.
Aurinkoiset
päivät
Meitä
loppuviikon
hellii,
jos on
vaan uskomista
radion
uutislukija Ellii.
Ihana
on tuo
sinitaivas,
sannoo aurinkokin
hymyssä suin
unoha vaivas.
Selekä
meinaa märkiä vaan,
huomenaamusta
taas haavaa hoidattamaan.
Mut
onneksi rakkautesi
rinnassain pauhaa,
siitä saan
näihin päiviini
ain mielenrauhaa.
RAKASTAN SINNUU MARI!