Rakas,
näin on viikko
taas mennyt,
että perässä
pittää tulla,
ei ennään
tässä iässä
pysy kyyvissä mukana.
Päivät vaan
vilistää,
ikäväkin
siinä sivussa
rinnassa
joka päivä
kivistää.
Tännäänki
mie pijin
useaan kertaan
puhelinta käessäni
samalla toivoen,
että siihen
ilimestyisi
Siun nimesi
ja
saisin vastata,
että
mitä kuuluu Rakas?
Ehkä joku päivä
siinä sitten
lukkeekin
ihana Mari
ja
oon taas
maailiman
onnellisin mies.
Nyt mie
nakkaan tuon
pallon ilimaan
sinne etelää kohti,
niin laitahan
räpylä kauniiseen kätteesi
ja
kohta kuuluu
kops!
RAKASTAN SINNUU MARI!