Rakas,
niin harmaa lauantai,
ulkona pikku pakkanen,
eessäni moneskohan lie,
kahvikupponen.
Ikkunasta
ulos kattelen,
unelmoin, haaveilen.
Kirkontorninkin
kattojen lomasta nään,
hiljaisuus
kuuluu
tähän päivään.
Tyhjät kadut
parkkeerattuine
autoineen,
outtaa kulkijaa
sauvoineen.
Ilta miut
kadulle tuonne
kuljettaa,
sauvat silloin
kyytiä saa.
Tuttu lenkki,
hautasmaankin ohittaa,
palavista kynttilöistä,
se valonsa saa.
Ponttoonisilta
joen yli kuljettaa,
ranta vastakkainen
kävelijänsä saa.
Linnanrauniotkin
historiasta muistuttaa,
mukulakivet jalkojen alla
tuntuu taas.
Tunnin maisemissa
tutuissa näissä sauvailen,
kunpa tietäisit,
miten paljon matkalla
Sinnuu aattelen.
RAKASTAN SINNUU MARI!
Rakas,
kuuletko
sanani,
tunnetko
rakkauteni?
HYVVÄÄ YÖTÄ RAKKAANI!