Verhonraosta,
ulos aamulla
kattelin,
Sinnuu aattelin.
🙂
Vesipisarat
piirsivät
omaa taidettaan
parvekkeen laseihin.
🙂
Harmaat pilvet
täyttivät taivaan,
tuulikin oli
herännyt helteestä.
🙂
Tunsin,
miten ilimakin
oli raikastunut,
hiukan viilentynyt.
🙂
Sitä mie
aattelin,
että saisipa nyt
lähtee Siun
kanssasi käveleen
käsi käessä
tuonne kesäsatteeseen
nauttimaan
kesäisestä lämpimästä
satteesta.
🙂
Ei haittaisi,
vaikka kastuttaisiin,
kyllä se kesä
myös kuivaisi.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI !
🙂