Huh huh,
helemitaululla
ihan sen laskin,
että siitä on tosiaan
kolomekymmentäyksi vuotta,
kun mie valakolakin päähäni sain.
🙂
Pitkä aika,
onnen ja surun hetkiä,
iloa, kyyneleitä,
on mahtunut
noihinkin vuosiin.
🙂
Silloinkin oli
satteinen sää,
vettä sattoi taivaan täydeltä,
nyt sentään aurinko
pilikistelee pilivien takkaa,
vaikkakin välillä
vettä ihan maahan saakka nakkaa.
🙂
Olihan se silloin
yksi virstanpylväs saavutettu,
kun yo-todistuksen sai käteensä,
lakin päähänsä,
onnitteluja, onnentoivotuksia,
nuori mies ei tiennyt
maailiman menosta mittään,
ei ees sitä, että miksi sitä tulis isona,
tosin vanaha mies ei tiiä vieläkään.
🙂
Sen mie tiiän nyt vanahana,
miltä tuntuu aito rakkaus,
miten se kutittellee syvämen seiniä,
miten se saa hymyn huulille
sellaisinakin hetkinä,
kun ikävä työntää palaa kurkkuun.
🙂
Kiitos ihanasta, aijosta rakkauvestasi !
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI !
🙂
Päivä
juhlien takana,
eessäni valkoinen
puhdas lakana.
🙂
Yöpaijan
päälleni laitan,
untenmaille
matkani
taitan.
🙂
HYVVÄÄ YÖTÄ RAKKAANI !
🙂
