Monille
pelkkä valokuva,
jossa keltainen
polkupyörä
talon seinustalla
kahden ikkunan alla.
Mie näen
aivan toisin.
Vanha talo,
niin kuin miekin,
seinät hieman rapautuneet,
niin kuin miekin
elämän saatossa.
Kaksi ikkunaa,
kuin kaksi
silimää,
siniset,
niin kuin
miullakin on.
Polkupyörä,
keltainen,
valoisa,
muistuttaa
huomisesta,
jonne matkaamme
joka hetki.
Rakas,
nuo ikkunat
voisivat olla
myös
ME,
Sie ja mie,
outtamassa,
huomista,
jonne poljemme
yhessä
tuolla keltaisella
pyörällä,
Sie sarvilla istuen,
minnuu silimiin katsoen,
kun mie
poljen ja poljen.
RAKASTAN SINNUU MARI !
