Perjantai-ilta,
paluumatka takana,
väsymys alkaa jo hiipiä hilijalleen,
nuokun sohvalla, toinen silimä ennää auki.
🙂
Silti mie hymmyilen,
rakkauvesta Sinnuun.
🙂
Ei hetkeä,
etten ajattelisi
Meijän
joku kaunis päivää.
🙂
Se on huomisessa,
eikä kukkaan tiiä tarkalleen
milloin?
🙂
Mie tiiän vaan sen,
että silloin,
näet edessäsi
maailiman onnellisimman miehen.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂