Archives for huhtikuu 2017

Maanantaipäivä,

vesisaje piiskaa

parvekkeen laseja,

on

piiskannut

ihan koko päivän.

🙂

Vaakatasossa

tullee vettä,

mutta

niin saa tullakin,

että

nuo lumet

lähtisi sulamaan.

🙂

Eihän tosin

noita lumimääriä

sulata

tällaiset

päivän satteet,

nyt tarvitaa

monta päivää.

🙂

Anna Taivaan Isä

tulla

vaan,

monta päivää,

kyyneleitäsi.

🙂

En tiiä

mitä siellä

ylhäällä itket

ja

miksi

olet surullinen,

mutta

kyyneleesi

sulattaa

meijän lumet,

saa kevvään etteenpäin,

ei varmaan etelässäkään

pöllyy niin paljon,

kerran satteesta

on hyötyä.

🙂

Kesällä

oot sitten iloisella

päällä siellä ylyhäällä,

niinhän?

🙂

Marikin toivoo ihan sammaa!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Elämänpolku,

joskus

kapeakin

niin,

ei

armoakaan

aina

anna,

astut sivuun,

ei silloin enää

jalkasi

kanna.

🙂

Jokaiselle

annetaan

polku omansa,

määrämittainen,

polku elämän tuo,

ainutlaatuinen.

🙂

Toiset

polulta

sivuunkin

poikkeaa,

ilman,

että sitä,

oikeasti

haluaa.

🙂

Voi kun

voisin

jo

oman polkuni

kanssasi askeltaa,

nauttia elämästä,

Sinnuu lähelläsi rakastaa.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Lauantai-ilta,

telkkaa

kattelen,

sohovalla

makkoilen.

🙂

Mietin,

miten

Sie vietät

siellä

kaukana

ommaa

lauantai-iltaasi.

🙂

Olisitpa

tässä

miun kanssani,

ajatuksissani

ootkin,

ihan lähellä,

kainalossa,

iholla,

paijaamassa.

🙂

Noita

hetkiä

olen

niin monta

kertaa

unelmoinut,

haaveillut,

kaipaillut,

odottanut,

mutta

Rakas,

joku kaunis päivä

kaikki

nuo onkin totta.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Pieni hetki,

perjantaissa,

rakkautta,

ikävää

täynnä.

🙂

Aistin

sen,

ikävän, kaipauksen,

ikkuisen

rakkauven.

🙂

Hymmyilevät

huulet,

kevvään

tuulet,

hetken

myöskin

täytti,

rakkaus

ainutlaatuinen

taas

kerran

voimansa

näytti.

🙂

Ei

unoheta

toisiamme,

ei

kadoteta

rakkauttamme,

koskaan.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Huhtikuun

alku,

tuulinen sää,

aamuinen auringonpaiste

muisto vaan.

🙂

Lenkillä

pitkästä aikaa,

talviset kävelytiet

sulaneet,

hiekka täyttää

jalkakäytävät,

polanteita

vielä

metsänreunassa

kohdissa,

minne

ei

aurinko

säteitään

saa.

🙂

Hento

vesisade,

rännäksi

muuttumassa.

🙂

Joenrannassa

pysähdyn

katselemaan

ja

kuuntelemaan

kevään merkkejä,

joutsenia.

🙂

Useita kymmeniä

joutsenpariskuntia

saapunut

sulaan jokeen,

lisää

saapuu iloisin

äänin.

🙂

Mietin,

minnekkähän

nuokin

tästä

matkaansa

jatkavat?

🙂

Haluaisin

olla

joutsen,

Siun parisi.

🙂

Lennettäisiin

jonnekkin

kauas

kahdestaan,

jo

tännään.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Pitkä päivä

takana,

Pohjois-Karjalan

tiet

tuli

ajeltua.

🙂

Näki samalla

kevään

kaksi

puolta,

auringonpaisteen

ja

vesisatteen.

🙂

Muuttolinnutkin

taivaalla

muistutti

kevvään tulosta

aivan kuin

myös

pelloille

saapuneet

kesänvieraat.

🙂

On se jännä

miten

mieli kirkastuu

heti,

kun

ajelee satteesta

auringonpaisteeseen

ja

valloon.

🙂

Siinä hymy

hiipii huulille,

ajatukset,

unelmat, haaveet

saavat

aivan toisen

valon,

niin tännäänkin.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Ilima

lämpenee,

tuuli tuo

kevvään

mukanaan,

linnutkin virittelevät

laulujaan.

🙂

Vesi tippuu

loronaan

räystäiltä,

tiet  sulavat,

tuuli haihduttaa

lunta,

vihdoinkin.

🙂

Asteitakin 8,

ennätys

näillä levveysasteilla,

melekein kuin

kesäyönä.

🙂

Mahtavaa,

lumet lähtee

melekein silimissä

haihtumalla,

tosin

niitä riittää

vielä kuukaudeksi,

huokaan.

🙂

Onhan se ihanaa,

päästä erroon

talavesta,

nauttia

uuvesta kevväästä

ja

sen jälkeen

kesästä.

🙂

Onhan se niin ihanaa!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂

Maanantai,

uusi viikko alullaan,

kesä taas yhden päivän

lähempänä.

🙂

Pakkasyö

takana,

kuivat tiet,

aurinkokin

jossain pilivien

takana

hymyilee,

tunnen sen.

🙂

Huhtikuu

ensimmäisellä

viikollaan,

pääsiäiseenkin

vaan

tovi

aikaa.

🙂

Miten tässä

hetkessä

ennää

pyssyy

mukana?

🙂

Rakas,

kerro Sie!

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂