Monta tuntia
hangilla,
poissa kiireestä,
kaupungista,
kuuntelen luontoa,
vaikkei muut
sitä näekään.
🙂
Kopsautan palloa,
hymmyilen,
sinne lähti,
hankeen tupsahti,
taas kerran,
mutta ei väliä,
hymmyilen silti.
🙂
Täällä valkoisilla
pelloilla
ei murheet paina,
eikä huonot lyönnit,
nautin pakkasesta,
vinkasta,
upottavasta hangesta,
vaikkei sitä päälle
päin aina näekään.
🙂
RAKASTAN SINNUU MARI!
🙂