28.10.2015 / One day at a time

one day at time

Rakas,

niinpä niin,

päivä kerrallaan,

kohti

Meijän päivää.

🙂

Ei sitä tiiä

oikein kukkaan,

milloin se onkaan,

mutta

joku kaunis päivä

muistellaan

tätäkin kirjoitusta,

että

olipas sekin typerä

kirjoitus

lokakuun lopussa

vuonna 2015,

muistatko?

🙂

Pakkasyö

eessä,

aamulla

tie taas

ihan jäässä,

ihme ettei

ole jo

karvalakki

täällä päässä.

🙂

On se

niin pimmeetä

aamulla ajella,

ettei näe mihinkään

tällainen likinäköinen

ajaja,

koita siinä

sitten pysyä tiellä.

🙂

Nyt mie meen

nukkumaan,

että olisi ees

silimät auki aamulla,

kun ajelen.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI!

🙂