31.7.2014 / Satteen ropinaa

ikkunan raosta

Verhonraosta,

ulos aamulla

kattelin,

Sinnuu aattelin.

🙂

Vesipisarat

piirsivät

omaa taidettaan

parvekkeen laseihin.

🙂

Harmaat pilvet

täyttivät taivaan,

tuulikin oli

herännyt helteestä.

🙂

Tunsin,

miten ilimakin

oli raikastunut,

hiukan viilentynyt.

🙂

Sitä mie

aattelin,

että saisipa nyt

lähtee Siun

kanssasi käveleen

käsi käessä

tuonne kesäsatteeseen

nauttimaan

kesäisestä lämpimästä

satteesta.

🙂

Ei haittaisi,

vaikka kastuttaisiin,

kyllä se kesä

myös kuivaisi.

🙂

RAKASTAN SINNUU MARI !

🙂